Tiedepolitiikka-lehti

Tiedepolitiikka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2024 alusta lehti muuttuu avoimeksi tieteelliseksi julkaisuksi ja se on luettavissa Journal.fi -alustalla. Sivustolta löytyy vuodesta 2020 lähtien Tiedepolitiikka-lehtien sisältö. Tiedepolitiikka 4/2023 on lehden viimeinen painettu numero. 

Tiedepolitiikkalehti toimii foorumina ensi sijassa suomen kielellä käytävälle tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehti pyrkii edistämään tieteidenvälistä ymmärrystä ja luomaan edellytyksiä aiempaa syvemmälle yhteistyölle sekä eri tieteenalojen että tieteellisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Tiedepolitiikka tuo tutkimuspohjaisesti esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä.

Lehdessä julkaistaan tutkimuspohjaisia artikkeleita, ajankohtaisia keskustelupuheenvuoroja, katsauksia ja kirja-arvioita. Laajemmat tutkimuspohjaiset artikkelit ovat referee-menettelyn piirissä.

Kirjoituksia voivat tarjota julkaistavaksi kaikki lehden teemoista kiinnostuneet. Lehteen voi lähettää jatkuvasti vertaisarvioitavia ja ei-vertaisarvioitajia artikkeleita, lectioita, puheenvuoroja sekä kirja-arvioita. Kirjoittajaohjeet ovat lehden sivuilla (https://journal.fi/tiedepolitiikka). Päätoimittajiin voi olla yhteydessä myös sähköpostilla (tiedepolitiikka@tiedeliitto.net).

Päätoimittajat vuosina 2023–2026 ovat YTT, dosentti, yliopistotutkija Reetta Muhonen, KT, arviointiasiantuntija Mira Huusko ja KT, tutkija Mervi Friman. Lehden toimitussihteerinä ja taittajana aloitti vuoden 2023 alussa FM, väitöskirjatutkija Henni Pajunen.

Tiedepolitiikka-lehdelle on valittu vuonna 2023 myös uusi toimitusneuvosto: FT, dosentti, yliopistotutkija Heini Hakosalo, HTT, projektipäällikkö, korkeakoulututkija Anu Lyytinen, OTT, VT, pedajohtaja Sampo Mielityinen, FT, johtaja, tutkimusprofessori Taina Saarinen, FT, johtava tutkijayliopettaja Janne Salminen ja FT, tutkijatohtori Taru Siekkinen.